sunnuntai 10. marraskuuta 2013

It's scary how everything eventually just becomes a memory.

Heissan!

Mulla on nyt lähteny täällä uusi kausi käyntiin, volleyball-season on ohi, joka oli tosi surullista, oikeesti tykkäsin siitä lajista toooosi paljon, meillä oli kiva joukkue, se piti mut kaukana vaihtarikiloista ja silti sain syödä paljon koska reenit oli oikeesti aika rankkoja :D Viime viikol meil oli sit viimenen peli ja sen yhteydessä senior night, jossa palkittiin kaikki seniorit, mutta myös mut ja Annika, koska tää on niinkun "viimenen"(ja ensimmäinen :'D) vuosi meille, niin meitä kohdeltiin kun senioreita. Saatiin ihanat posterit meijän joukkueelta mis luki kaikkee ihanaa, valokuvia, upeet t-paidat, sit paljon karkkii ja jotain muuta pikkusälää.




Volleyball season is over, everybody is depressed :'(
 Alotettiin viime viikolla käymään salilla Sarahin ja Annikan kanssa. Tykkään siitä salista tosi paljon missä käydään, se on aika pikkunen mutta sieltä löytyy silti kaikki tarvittava, ja siellä ei käy turhan paljon porukkaa, usein meijän lisäks siellä on vaan kaks tai kolme muuta ihmistä, joten ei tarvi laitteillekkaan jonottaa :).
Me kaffel kovan urheilusuorituksen jälkeen!

Toissa viikonloppuna meillä oli Halloween-juhlat meijän vaihtariporukan kanssa. Meille annettiin sellanen lista, missä oli kaikkia asioita mitä meijän piti löytää halloweeniin liittyen, esim. Musta kissa, Glitter noitahattu, kaiverrettu kurpitsa yms. Tollasia juttuja lähettiin sitten ettiin kaupoista ja kerättiin kyllä ihan mukavasti katseita kun käveltiin ympäri kaupunkia meijän halloween-asuissa ja -meikeissä!




Viime viikolla oli sit se oikee Halloween! Aloin oikeesti melkein itkeen loppuillasta kun tajusin et en oo täällä enään ens halloweenina! Aika menee vaan niin nopeesti! Ihan tosissaan, oon ollu tääl kohta jo kolmasosan ja ei tunnu yhtään siltä. Ja muutenkin halloween, herranjestas, tiesin et nää juhlii sitä täällä mut en tienny et se on niin iso juttu ;o!! Maalattiin meijän naamat pelottaviks ja illan hämärtyessä lähettiin trick or treaty -kierrokselle. Ihan tosissaan luulin et halloween on näille kun pääsiäinen meille, et jotkut käy virpomas ja on muutama pupu koristamas ikkunalautaa. Kuinka väärässä pystyinkään olla! Kun pysäytettiin meijän auto yhteen naapurustoon, ihmisiä oli niin paljon joka paikassa, kaikki kasvot maalattuna ja halloween-costumet päällä! Ihmisten täällä pitää oikeesti ostaa jollain 100 dollarilla karkkii kun kaikki käy täällä karkkikierroksella! Mekin kierreltiin vaan vähän päälle tunti ja saatiin tosi paljon karkkii! Se on ihan uskomatonta kuinka paljon jotkut ihmiset panostaa täällä halloweeniin, jotkut talot oli ihan viimestä päälle koristeltuja, yhessäkin pihasta oli tehty hautausmaa, joka oli ympäröity kynttilöillä ja valoilla, hautausmaan laidalla oli auto, jossa oli pieni poika "lukittuna" ja se huusi apua. Kun saavuttiin hautausmaalle, meijät toivotti tervettulleeksi jättizombie -patsas, kieltämättä yli 2,5m korkee. Kun oltiin kävelty hautausmaan poikki, saavuttiin autotalliin, josta oli tehty jonkinlainen noitien liemikeittiö, siellä oli kolme noitaa, joilla oli erilaisia "myrkkyjä" eli limsaa ja sit karkkia. Ja tää kaikki oli vaan yhen perheen kodissa! Oli uskomattoman 
hauska ilta! :)




Kyllä ne jaksaa panostaa!

En tiiä miten tuun selviin ilman reesesejä tai skittlesejä ens vuonna! Pitää pakkaa himona niitä mukaan!
Tää viikoloppu menikin sitten metsässä. Oltiin kavereitten ja mun host-perheen kans mökkeilemässä. Tehtiin nuotio, grillattiin vaahtokarkkeja ja tehtiin niistä smoreseja. Juteltiin henkeviä ja riehuttiin :D Oli kyllä taas ruoantäyteinen viikonloppu!






Nyt musta oikeesti tuntuu että musta ja Annikasta on tullu niinkun tosi läheiset. Ollaan me ennenkin oltu läheiset, mut nyt siittä on muodostunu niinkun mun Amerikan paraskaveri :) Aluks ajattelin et joo ei meistä voi tulla ees kavereita kun ollaan niin erilaisia, mutta nyt kun ajattelee niin ainakin meitä yhdistää pari asiaa, molemmat meistä rakastaa syödä ja varsinkin karkkia! Ja me rakastetaan välil vaan olla ja välil meil on vaan sellasii hetkiä ettei puhuta mitään, koska ei yksinkertasesti kiinnosta olla sosiaalinen. Mulla tulee helposti tosi kiusaantunu olo sellasten ihmisten kanssa ketkä on mulle vähänkin vähemmän tuttuja, mut meil on ain hauskaa kun jaksetaan pitää, ja kun ei, ni sit vaa nukutaan ja syyään ja ollaan epäsosiaalisii, mut se on ihan ok :) Toki mua välil ärsyttääkin jotkut asiat Annikas, mut sitä kai se sisarussuhde on, oon ollu sen kans ihan joka päivä melkein kolmen kuukauden ajan. En ees haluu ajatella kuin tyhjää mun elämä tulee oleen kun tuun suomeen ja joudun asuun YKSIN! Oon aina halunnu siskon ja nyt kun oon saanu niin oon niin ilonen ja toivon et mulla ois ihan oikee sisko, mut oon onnellinen et saan nauttii täst vuoden ajan.

<3


xx: Emppu


6 kommenttia:

  1. jaahas havitteleeks annika mun paikkaa!?!?! t. aika katkera paras ystävä koti suomesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasin et tuut jtn huuteleen :'DD ! AMERIKANparaskaveri! Sinä olet korvaamaton <3 :)

      Poista
    2. suomeen sielt niiku olis jo ! :D

      Poista
  2. Käys checkaa sulle on haaste mun blogissa! http://seattlewithaada.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Heippa :) Ihana tää sun blogi! p.s. saat ostettua Reeseseitä Suomestakin, Citymarketeissa on ainakin sellanen Amerikkaosio :D eli ei hätää!

    VastaaPoista